Yksi kiinalaisen kulttuurin tärkeimpiä juttuja on kasvojen säilyttäminen, jolla tarkoitetaan henkilökohtaista kunniaa ja onnistumista. Sen sijaan epäonnistuminen, julkinen nolaus, räkäkännit ja moni muu asia voi viedä kasvot. Kaikessa kanssakäymisessä täällä tulisi huomioida tilanteet, joissa toisen kasvot ovat vaarassa. Älä siis kysy itseäsi korkea-arvoisemmalta henkilöltä kysymystä, johon hän ei osaa vastata. Ei muuten ylipäätään pitäisi kysyä kiinalaiselta kysymystä, johon vastataan vain "ei" tai "joo" - kiinalainen kun ei voi sanoa "ei". Tämä on toisaalta mukava juttu, sillä kiinalaiset vakuuttavat aina viihtyvänsä ja kaiken olevan hyvin. :D Myöskin apua pyydettäessä vastaus on aina "juu, no mullahan onkin tässä just sopivasti koko päivä aikaa sun auttamiseen...". Erikoista tässä kulttuurissa on sekin, että kiinalainen hymyilee myös silloin, kun hän itse asiassa hautoo murhanhimoisia ajatuksia. Jep, salakavalia nuo pikkumiehet.
Niin, ne kasvot. Taisin menettää tänään omani... ja joudun nyt varmasti ikuiseen (kiinalaiseen) kadotukseen siitä pahasta. Kaikki alkoi kauppareissusta. Etsin marketista pestoa, sillä tiesin sitä olleen siellä vielä pari päivää sitten, mutta tänään Imported products hyllyllä ei näkynytkään yhtään vihreää purnukkaa. Kiinassa ongelma on se, ettet voi vain vaihtaa kauppaa jos jokin tuote on toisesta loppu - esimerkiksi pesto kun ei kuulu kiinalaiseen ruokaan, vaan sitä myydään vaan tuontiruokana joissakin paikoissa. Joten raavin päätäni ja mietin, että mitäs nyt suuhun laitetaan - kunnes sain erittäin huonon idean. Päätin vähän varmuudeksi kaivella hyllyjä, jos kiinalaiset olisivat vaikka vahingossa tyrkänneet minun pestopurkkini jonkin toisen tuotteen taakse. Sehän on ihan mahdollista, eikö vain? Myönnän, halusin epätoivoisesti sitä basilikamömmöä! Niin epätoivoisesti, että todellakin menin tonkimaan hyllyä.
Siinä vaiheessa kun räjäytin lattialle kymmenisen lasipurkkia ja ne kaikki särkyivät ja roiskivat sisältönsä minun päälleni, muiden päälle ja levisivät lattialle - multa pääsi suusta pahemman luokan sammakko. Vannon että kirous tuli niin automaattisesti, etten ehtinyt vetää sitä takaisin! Niinpä seisoin keskellä kiinalaista markettia päälläni ties mitä tomaattisosetta ja nakin kappaleita ja kirosin kovaan ääneen selvällä suomen kielellä "voi v*ttu, s*atana, p*rkele!!!" samalla kun ravistelin kenkiäni ja käsiäni. Ja ihan kuin tämä ei olisi riittänyt, päästelin vielä lisää kammottavia sadatteluita! Sen jälkeen vilkaisin pöljänä ympärilleni: eihän siinä käytävällä seisonut kuin parikymmentä kiinalaista....voihan nenä. Ne tuijottivat minua kuin alienia ja joku alkoi jo hiljalleen perääntyä päästäkseen pakoon tätä verenhimoista suomalaista riehujaa. Seuraavaksi paikalle juoksee kaksi siivojaa isojen moppien kera ja kyllä ne varmaan mietti, että mitä ihmettä tuo laowai tulee tänne mellastamaan...
Luikin pakoon ilman pestoa. Ja kyllä, nyt nolottaa.
Voisin laittaa tilaukseen vähän lisää kärsivällisyyttä, sitä tarvittaisiin Kiinassa. :)
Niin, ne kasvot. Taisin menettää tänään omani... ja joudun nyt varmasti ikuiseen (kiinalaiseen) kadotukseen siitä pahasta. Kaikki alkoi kauppareissusta. Etsin marketista pestoa, sillä tiesin sitä olleen siellä vielä pari päivää sitten, mutta tänään Imported products hyllyllä ei näkynytkään yhtään vihreää purnukkaa. Kiinassa ongelma on se, ettet voi vain vaihtaa kauppaa jos jokin tuote on toisesta loppu - esimerkiksi pesto kun ei kuulu kiinalaiseen ruokaan, vaan sitä myydään vaan tuontiruokana joissakin paikoissa. Joten raavin päätäni ja mietin, että mitäs nyt suuhun laitetaan - kunnes sain erittäin huonon idean. Päätin vähän varmuudeksi kaivella hyllyjä, jos kiinalaiset olisivat vaikka vahingossa tyrkänneet minun pestopurkkini jonkin toisen tuotteen taakse. Sehän on ihan mahdollista, eikö vain? Myönnän, halusin epätoivoisesti sitä basilikamömmöä! Niin epätoivoisesti, että todellakin menin tonkimaan hyllyä.
Siinä vaiheessa kun räjäytin lattialle kymmenisen lasipurkkia ja ne kaikki särkyivät ja roiskivat sisältönsä minun päälleni, muiden päälle ja levisivät lattialle - multa pääsi suusta pahemman luokan sammakko. Vannon että kirous tuli niin automaattisesti, etten ehtinyt vetää sitä takaisin! Niinpä seisoin keskellä kiinalaista markettia päälläni ties mitä tomaattisosetta ja nakin kappaleita ja kirosin kovaan ääneen selvällä suomen kielellä "voi v*ttu, s*atana, p*rkele!!!" samalla kun ravistelin kenkiäni ja käsiäni. Ja ihan kuin tämä ei olisi riittänyt, päästelin vielä lisää kammottavia sadatteluita! Sen jälkeen vilkaisin pöljänä ympärilleni: eihän siinä käytävällä seisonut kuin parikymmentä kiinalaista....voihan nenä. Ne tuijottivat minua kuin alienia ja joku alkoi jo hiljalleen perääntyä päästäkseen pakoon tätä verenhimoista suomalaista riehujaa. Seuraavaksi paikalle juoksee kaksi siivojaa isojen moppien kera ja kyllä ne varmaan mietti, että mitä ihmettä tuo laowai tulee tänne mellastamaan...
Luikin pakoon ilman pestoa. Ja kyllä, nyt nolottaa.
Voisin laittaa tilaukseen vähän lisää kärsivällisyyttä, sitä tarvittaisiin Kiinassa. :)
15. huhtikuuta 2011 klo 23.58
Moiiiiii JOsca!!! :) Oon lukenu siun blogia mut nyt vasta kommentoin. HUHHUH! Kuulostaa niiiin erilaiselta meno siellä, välillä ihan hirvittää. Mut aika sissi olet kun siellä vaan viiletät. Täällä Suomessa on vihdoin kevät, on sitä odotettukin. Mie olen muuten aina luullut kiinalaisia ihan erilaisiksi, en mie tienny et ne on tommosia mölyapinoita!:D t.Liisa
16. huhtikuuta 2011 klo 10.07
Moiiii!!! Mie oisin kirjottanu siulle jo ajat sitten tai laittanu ees kortin, mut täällä ei myydä missään kortteja ja kirjekuoria en oo löytäny vieläkään - voi rämpylä!!
Meno kiinalaisten kanssa on ku viidakossa. :D Ja mieki oon aina luullu, että kiinalaiset ois aika samanlaisia ku japanilaiset - sellasia hiljasia ja kilttejä. Ne ei vois enempää erilaisia kyl ollakaan!
Onko Suomessa kaikki hyvin? Miun sähköposti on etunimi.sukunimi@gmail.com - voit kirjotella sinnekin. :) En viitti paljastaa tässä koko nimeäni kaikelle kansalle, mut tiiät millä korvata nuo sanat tossa. ;)
17. huhtikuuta 2011 klo 0.57
Ihmeellinen maa! Siulla riittää sitten jälkipolville kerrottavaa :D Suomessa kaikki hyvin, perinteinen lauantairuoka uunissa paistumassa (ranskalaiset ja nakit. Nauratti tänään kun kävin kaupassa ja siellä oli miun mielestä kamala tungos, sit muistelin näitä siun kirjotuksia kiinalaisesta väenpaljoudesta :D
Voikin olla kätevämpi tuo sähköposti tässä tapauksessa, kirjottelen siulle sinne:)
<3