On tapahtunut jotain käänteentekevää, ihmeellistä - lähes satumaista! Oikeudenmukaisuushan ei ole kiinalaisen kulttuurin pääpiirteitä, en oikeastaan usko että koko sanaa pahemmin tunnetaan täällä. Tämä on harmillista länkkärien kannalta, sillä ainakin minä suomalaisena olen hieman liian kiltti Kiinaan. En osaa tunkea kyynärpäätaktiikalla jonossa, en osaa vain kävellä väistelemättä enkä varsinkaan osaa vielä varastaa vuoroa. Se olisi kullanarvoinen taito: tunkea tilanteessa kuin tilanteessa taistelemaan paikastaan. Okei, joskus minä teen rumasti ja etuilen. Kiinalaisten kanssa en tunne edes syyllisyyttä tästä, sillä he tekevät samoin. Mutta kerran me esimerkiksi nähtiin pari sinisilmäistä länkkäriä odottelemassa onnellisena taksia... ja me vaan pokkana mentiin seisomaan vähän matkan päähän ennen heitä ja napattiin ensimmäinen vapaa taksi. Tuli huono omatunto, mutta yritin vain sitkeästi ajatella että annettiin juuri länkkäreille tärkeä oppitunti kiinalaisista tavoista.
Kuten olen aiemmin kertonut, täällä ei ole jonoja - niistä kun ei ole mitään hyötyä, kiinalaiset eivät osaa jonottaa. Tästä syystä ainakin Pekingissä ja Shanghaissa on alettu pitää jokaisen kuukauden 11. päivänä jonotuspäivää, jolloin julkisilla paikoilla kiertelee oppaita opettamassa kiinalaisia seisomaan nätisti jonossa (päivä numero 11 on valittu, koska siinä ykköset seisovat kiltisti peräkkäin). Valitettavasti chengdulaiset eivät liene saaneet vielä apua tämän yksinkertaisen taidon harjoitteluun ja siksipä täällä se menee ensin, joka ehtii. Olen jo tottunut siihen, että pari ensimmäistä pysäyttämääni taksia varastetaan yleensä suoraan nenäni edestä. Jostakin vain ilmestyy aina keltainen käsi, joka tarttuu salamana taksin ovenkahvaan ja minä siirryn kiltisti odottamaan seuraavaa (sillähän ei ole mitään merkitystä, että minä pysäytin taksin itseäni varten).
Tänään tapahtui kuitenkin poikkeus ja olen vieläkin vähän ihmeissäni siitä, mitä oikein tapahtui! Odotin taksia kaupan edessä ja ehdin jo pysäyttää yhden, jonka menetin saman tien. Piru vie kun en vain juossut äkkiä kyytiin... Pysäytin seuraavan ja hyppäsin äkkiä kiinni ovenkahvaan - kunnes sillä samalla sekunnilla ovenkahvassa olikin jo kiinalainen! Miten se nyt jo siihen ehti?? Mutta sitten kuski teki jotain kummallista. Se näytti kiinalaismiehelle, että tuo punatukkainen otus pysäytti tämän taksin. Kyllä! Kuski heitti kiinalaisen äijän käppyrän pihalle ja otti minut kyytiin! Minun ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen, mutta niin oli sen kadulle joutuneenkin. Kaveri pyöritteli päätään ja puhisi suutuksissaan sillä aikaa kun minä istuin onnellisena kyytiin ja lähdin köröttelemään kotiin. :) Tällaista ei tapahdu Kiinassa. Ei koskaan. Kiittelin kuskia niin suurella sydämellä kuin osasin ja mietin, että hänet tulisi melkein palkita mitalilla.
Lisäksi opin tänään opettaja Riemulta, etteivät naiset saa missään nimessä juoda kylmää vettä tiettynä aikana kuukaudesta. "It´s really bad for your health!" Muulloin kylmä vesi ei haittaa ihan niin paljon. En hennonnut sitten enää mainita, että olen juonut aika monta vuotta pelkkää kylmää vettä ja olen edelleen melko terve... Lisäksi opin, että keskellä viisikaistaista risteystä voi ihan hyvin lyödä pakin päälle ja alkaa peruuttaa. Ison tien kiertoliittymässä voi tehdä saman tempun tai vaihtoehtoisesti U-käännöksen (ihmettelen suuresti, miten Suomessa nämä tilanteet aiheuttavat vakavia kolareita, mutta täällä ei?). Näin myös pidätystilanteen. Olin käpyttelemässä ulos talomme hissistä, kun ovella seisoikin kasa Waterfrontin vartijoita mukanaan kaksi roistoa käsiraudoissa. Kiinalaisia murhaajia? Hope not!
Riemu esitti myös hillittömän hauskan kysymyksen: "Why on earth you have so long name? Nobody can remember it!". :D Kiinalaiset eivät ymmärrä yhtään, miksi meitä on kiusattu antamalla aivan törkeän pitkä nimi. Eikö ihmisillä tule vaikeuksia muistaa noin pitkää nimeä? Kieltämättä mulla on aika pitkä ja erikoinen nimi verrattuna vaikkapa kiinalaiseen, jonka nimi on Xu Li. :)
Kiinalainen hieronta taisi muuten olla tosi tehokasta. Ainakin mulla on kaksi nyrkin kokoista mustelmaa alaselässä. :o
Kuten olen aiemmin kertonut, täällä ei ole jonoja - niistä kun ei ole mitään hyötyä, kiinalaiset eivät osaa jonottaa. Tästä syystä ainakin Pekingissä ja Shanghaissa on alettu pitää jokaisen kuukauden 11. päivänä jonotuspäivää, jolloin julkisilla paikoilla kiertelee oppaita opettamassa kiinalaisia seisomaan nätisti jonossa (päivä numero 11 on valittu, koska siinä ykköset seisovat kiltisti peräkkäin). Valitettavasti chengdulaiset eivät liene saaneet vielä apua tämän yksinkertaisen taidon harjoitteluun ja siksipä täällä se menee ensin, joka ehtii. Olen jo tottunut siihen, että pari ensimmäistä pysäyttämääni taksia varastetaan yleensä suoraan nenäni edestä. Jostakin vain ilmestyy aina keltainen käsi, joka tarttuu salamana taksin ovenkahvaan ja minä siirryn kiltisti odottamaan seuraavaa (sillähän ei ole mitään merkitystä, että minä pysäytin taksin itseäni varten).
Tänään tapahtui kuitenkin poikkeus ja olen vieläkin vähän ihmeissäni siitä, mitä oikein tapahtui! Odotin taksia kaupan edessä ja ehdin jo pysäyttää yhden, jonka menetin saman tien. Piru vie kun en vain juossut äkkiä kyytiin... Pysäytin seuraavan ja hyppäsin äkkiä kiinni ovenkahvaan - kunnes sillä samalla sekunnilla ovenkahvassa olikin jo kiinalainen! Miten se nyt jo siihen ehti?? Mutta sitten kuski teki jotain kummallista. Se näytti kiinalaismiehelle, että tuo punatukkainen otus pysäytti tämän taksin. Kyllä! Kuski heitti kiinalaisen äijän käppyrän pihalle ja otti minut kyytiin! Minun ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen, mutta niin oli sen kadulle joutuneenkin. Kaveri pyöritteli päätään ja puhisi suutuksissaan sillä aikaa kun minä istuin onnellisena kyytiin ja lähdin köröttelemään kotiin. :) Tällaista ei tapahdu Kiinassa. Ei koskaan. Kiittelin kuskia niin suurella sydämellä kuin osasin ja mietin, että hänet tulisi melkein palkita mitalilla.
Lisäksi opin tänään opettaja Riemulta, etteivät naiset saa missään nimessä juoda kylmää vettä tiettynä aikana kuukaudesta. "It´s really bad for your health!" Muulloin kylmä vesi ei haittaa ihan niin paljon. En hennonnut sitten enää mainita, että olen juonut aika monta vuotta pelkkää kylmää vettä ja olen edelleen melko terve... Lisäksi opin, että keskellä viisikaistaista risteystä voi ihan hyvin lyödä pakin päälle ja alkaa peruuttaa. Ison tien kiertoliittymässä voi tehdä saman tempun tai vaihtoehtoisesti U-käännöksen (ihmettelen suuresti, miten Suomessa nämä tilanteet aiheuttavat vakavia kolareita, mutta täällä ei?). Näin myös pidätystilanteen. Olin käpyttelemässä ulos talomme hissistä, kun ovella seisoikin kasa Waterfrontin vartijoita mukanaan kaksi roistoa käsiraudoissa. Kiinalaisia murhaajia? Hope not!
Riemu esitti myös hillittömän hauskan kysymyksen: "Why on earth you have so long name? Nobody can remember it!". :D Kiinalaiset eivät ymmärrä yhtään, miksi meitä on kiusattu antamalla aivan törkeän pitkä nimi. Eikö ihmisillä tule vaikeuksia muistaa noin pitkää nimeä? Kieltämättä mulla on aika pitkä ja erikoinen nimi verrattuna vaikkapa kiinalaiseen, jonka nimi on Xu Li. :)
Kiinalainen hieronta taisi muuten olla tosi tehokasta. Ainakin mulla on kaksi nyrkin kokoista mustelmaa alaselässä. :o
0 Response to "Vuoden taksikuski"
Lähetä kommentti