Huonosti käyttäytymisen taito

Kävin taas kaupungilla käyttäytymässä huonosti. On niin kovin vaikea oppia olemaan kiinalainen, vaikka edistystä tapahtuukin päivittäin. Oli nimittäin pakko pysähtyä haukkaamaan vähän hiukopalaa ennen kauppaan astumista, kun ei koskaan tiedä moneksiko tunniksi sinne jämähtää. Mutustelin ruokani ja sitten kohtasin taas saman haasteen: viedäkö vai eikö viedä roskat pois? Olen pahoillani kiinalaiset, mutta minä todellakin olen suomalainen ja meillä on epäkohteliasta jättää tarjotin kaikkineen ketsuppeineen ja salaatinpaloineen pöytään. Täällä se nimenomaan pitäisi jättää pöytään, sillä sitä varten on työntekijät, jotka kippaavat roskat pois. Muuten ne mulkoilevat vihaisesti ja miettivät, että mitä hemmettiä nuo ulkomaalaiset yrittävät tehdä heidän työnsä...

Nousin pöydästä ja tunsin suurta halua napata äkkiä tarjotin mukaani ja viedä se itse pois, mutta vastustin kiusausta ja sain kuin sainkin jätettyä koko roskakasan siihen pöydälle. Hah, minähän alan oppia! Minua kyllä hävetti mielessäni ja niinpä hipsin äkkiä paikalta vilkuillen ympärilleni... Minä mietin, että voi kauhistus kun nyt kehtasin tehdä noin ja kiinalaiset miettivät, että mikä kumma noita laowaita oikein riivaa. :D

Seuraavaksi menin törttöilemään markettiin. Kiinasta on kovin vaikea löytää etsimäänsä, sillä lähes kaikki tekstit on kirjoitettu kiinalaisin merkein ja kaikki purkit ja purnukat erinäköisiä kuin meillä. Lisäksi täällä ei tunnu olevan mitään logiikkaa sen suhteen, missä kaupassa mitäkin myydään. Jos tarvitsen esimerkiksi kirjekuoria, minulla ei ole hajuakaan mistä niitä etsiä. Olen ihan oikeasti yrittänyt löytää niitä koko aikani täällä ja tähän mennessä laihoin tuloksin. Ja kyllä, olen käynyt katsomassa myös postista. Joskus on hankalaa, kun jotakin tarvitsee kipeästi, mutta sitä ei voi mennä hakemaan tuosta noin vaan. Sen vuoksi me ollaankin aina niin innoissaan, jos teemme löytöjä. Ihmislapsi voi olla onnellinen hyvin pienestä: eräänä iltana kehaisin tyytyväisenä Juhalle, että "löysin muuten vanulappuja!". Jos näinkin pienen asian etsiminen on työn takana, siitä voi vähän päätellä sitä löytämisen sietämätöntä vaikeutta. :)

Niin joo, olin päässyt jo markettiin sisälle mokailemaan. Tällä kertaa mulla oli mielessäni pieni heiveröinen toive, josko löytäisin jostakin länsimaista ripsiväriä (kiinalainen laatu kun on mitä on) ja menin kosmetiikkaosastolle hyörimään. Löytämisen vaikeuden lisäksi kiinalaisessa kaupassa on toinenkin ongelma - you never know mihin ne tuotteet pitää maksaa. Täällä on helposti yhden ison marketin sisällä pari erillistä kauppaa, esimerkiksi kosmetiikkakauppa, jonka tuotteet maksetaan omalle kassalle - siinä on taas länkkäri hukassa! Varsinkin, kun kukaan ei ymmärrä meitä ja sitä, miksi me pyöritään siellä pöljän näköisinä joku saippuapurkki kädessä. :D

Jotenkin ihmeellisesti minä tänään kuitenkin löysin yhden hyvän ripsarin ja aloin sen jälkeen viittoa vimmatusti, että mihin tämä maksetaan. Kiinalainen myyjä posmitti kiinaa kamalaa vauhtia ja osoitteli jokaiseen ilmansuuntaan ja minä vaan seisoin kuin tomppeli siinä paikallani. Lopulta myyjä luovutti, tuhahti dramaattisesti ja lähti kiikuttamaan pönttöä ulkomaalaista kohti kosmetiikkakassaa... Ja aivan kuin kiinalaiset olisivat epäilleet minun jonottamistaitojani, sillä ne asettelivat minut varmuudeksi seisomaan oikeaan kohtaan ja tyrkkivät sitä mukaa eteenpäin, kun tilaa tuli. :D Ihan mukavaa, sillä en todellakaan vielä hallitse kiinalaista jonotuskulttuuria. Sain siis ripsarini, onpahan taas jotain kehuttavaa.

Täällä myydään muuten jonkin verran länsimaisia kosmetiikkamerkkejä, kuten Niveaa, Dovea yms. Olen vasta nyt alkanut löytää niitä tietyistä kaupoista. Ongelmana on vain useimmiten se, että kaikki kasvoille tarkotetut tökötit ovat valkaisevia. Jep! Löytyy Bright White, Clear White ja Super Whitening-rasvoja ja naamioita. Kiinalaiset suosittelevat näitä aineita usein minullekin ja en voi olla miettimättä, että mitäs siitä vielä tulisi jos tätä kalkkinaamaa valkaistaisiin lisää?? Erotun täällä porukasta jo nyt ihonvärilläni kuin jääkarhu Suomen metsässä! Samalla minusta on harmi, että kiinalaisetkin tytöt uskotellaan luulemaan, että heidän tulisi olla valkoisia....olen tiennyt, että mm. intialaiset naiset arvostavat yli kaiken valkoista ihoa ja pyrkivät saamaan sellaisen keinolla millä hyvänsä. Mutta että kiinalaisetkin? Harmillista.

6 Response to "Huonosti käyttäytymisen taito"

  1. Hanna says:
    7. huhtikuuta 2011 klo 19.38

    Hupsujen kiinalaisten hupsuista kauneusihanteista löytyy juttua ainakin täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/pop/hinni-aarninsalo/2009-04-11/kiinan-valkeaihoiset-ovaalinaamat.html
    Eipä siinä mitään, japanilaisilta ja korealaisiltakin löytyy samanoloisia kauneusideaaleja... Silmäluomien leikkaukset (pehmeämpänä tapana liimaaminen) on ihan normaaleja, jotta silmistä saadaan "länsimaisemmat". Hulluahan se on, varsinkin kun länkkärit tuppaa nykyään ajattelemaan, että juuri perusaasialaisuus on kaunista.

    Itse oon aina ihmetellyt suomalaisia, joille kesällä ruskettuminen on kaikki kaikessa ja lomarusketuksesta ollaan ylpeitä :o Mutta kai sekin on pitkään ollut joku sosiaalisesta asemasta kertova juttu tyyliin "Mulla on rahaa lähteä talvella etelään!" ja "Mulla on niin hyvä työ, että voin pitää heinäkuussa lomaa!". Suomalaiset ei vaan ehkä tiedosta ajattelevansa siten...

  2. Josca says:
    7. huhtikuuta 2011 klo 20.07

    Kiitti paljon linkistä, mielenkiintoista asiaa...nämä nimittäin todellakin kehuvat minua jatkuvasti kauniiksi ja olen suomalaisena hyvin hämilläni tästä! Sehän johtuukin kai valkoisesta naamastani.

    Espanjalaiset piti mua aivan hulluna, kun olin suorassa auringonvalossa - siinähän voi ruskettua... Kiinassa ei onneksi sitä vaaraa ole tuon pilviverhon takia. :)

  3. Sara says:
    9. huhtikuuta 2011 klo 11.41

    Tulipas luettua aikamoinen kasa aikaisemmin kirjoitettuja juttujasi! Mutta kun satuin loytamaan taman sinun mainion blogisi vasta tanaan :) Itse olen asunut Kiinassa nyt vuoden verran ja nayttaa silta, etta kaikilla on aika samantapaisia tuntemuksia ja kokemuksia. En ole minakaan keksinyt mitaan yhteita suomalaisissa ja kiinalaisissa!

    Lisasin myos blogiini linkin sinun blogiisi, silla yritan kerata muiden suomalaisten Kiina-aiheisia blogeja yhteen.

  4. Josca says:
    9. huhtikuuta 2011 klo 16.03

    Ehdinkin jo käymään sun blogissa ja taidan lukea sitä tänään kirjan sijasta. :)

  5. Vilijonkka says:
    9. huhtikuuta 2011 klo 17.52

    Kirjekuoret löytyvät meidän lähikaupasta pesuaineiden viereisestä hyllystä!

  6. Josca says:
    9. huhtikuuta 2011 klo 18.21

    Really?? Pitääpä mennä tutkimaan asiaa...

Lähetä kommentti