Höyrymakkara vs. kiinalaiset

Okei, syön sanani! Sanoin jokin aika sitten tässä blogissa, että mua ei enää sitten yhtään haittaa jatkuva tuijotus ja naureskelu, jota saan osakseni päivittäin kiinalaisilta. Perutaan tämä, tänään se todellakin alkoi taas haitata! Rakkaat kiinalaiset eivät ymmärrä, että sille on syy, miksi näytän näin kummalliselta: minä tulen Suomesta, olen valkoinen ja melkein sukua jääkarhuille - tästä syystä en ole niin tottunut helteisiin. Ja kun täällä Chengdussa on hiljalleen alkanut kevät, se on tuonut helteet tullessaan. Tästäpä saadaankin probleema... Minä en voi pitää tukalan hiostavaa tekonahkatakkiani päällä enää yli kahdenkympin lämpötilassa ja auringossa. En vain voi tai saatan pökertyä lämpöhalvauksen vuoksi. Mutta kiinalaiset eivät suostu ymmärtämään tätä! Jos riisun takin, ne nauraa mulle päin naamaa, niiden koiratkin nauraa mulle! Julmaa kiinalaiset, kovin julmaa.

Suomessa lähtisin näin kuumalla ilmalla ulos ilman muuta pelkässä lyhythihaisessa paidassa ja se olisi aivan normaalia, mutta täällä joudun miettimään pääni puhki miten pukeutua, ettei mulle naureta. Ihan totta! On syytä pukea aina vähintään toppi ja sen päälle jokin pusero, muuten olen aivan liian alipukeutunut. Lisäksi kannattaa melkein laittaa huivi ja se hiostava nahkarotsi, ellei sitten erityisesti halua olla huomion keskipisteenä. Sitten hikoillaan ja haudutaan siellä vaatteiden alla kuin höyrymakkara... Kunnes tulee niin tukalan kuuma, että on pakko alkaa vähentää vaatetta. Ja seuraavaksi kiinalaiset alkaa osoitella sinua ja hekottaa kovaan ääneen. Ne jopa huutavat kaverinsakin katsomaan hupsua ulkomaalaista, joka kulkee puolipukeissa keskellä kevättä! En uskalla edes ajatella, mitä tämä pukeutumisongelma on sitten kesällä, kun täällä on yli kolmekymmentä astetta lämmintä...

Ja koska halusin olla ilmeisesti vielä extranolo, ostin omasta mielestäni oikein tyylikkäät aurinkolasit. Eikös yleensä auringon paistaessa lyödä arskat silmille ja hengailla näin asianmukaisesti varustautuneena pihalla? Pistin lasit nenälle ja käppäilin tyytyväisenä kaupungilla. Kunnes tajusin, ettei kellään muulla ole aurinkolaseja... Ja riisuin vaivihkaa omani pois. Ilmeisesti Kiinassa ei vielä ole arskojen aika - ehkä kesällä sitten?

Kaiken tämän nöyryytyksen ohella mulla oli ihan hauskaakin, kävin nimittäin tämän miljoonakaupungin tiettävästi ainoassa H&M:ssä. Kaikki 10 miljoonaa chengdulaista shoppailee tuossa samaisessa putiikissa as far as I know ja sille on ihan järkeenkäypä selityskin: kauppa on Suomen hinnoissa. Suurimalla osalla kiinalaisista ei siis ole varaa ostaa vaatteitaan Hennesiltä. Tämän vuoksi kaupassa ei olekaan erityisemmin tungosta ja sitä viidakon meininkiä, joka yleensä kiinalaisissa kaupoissa vallitsee - me likey! Sain tepastella ihan kaikessa rauhassa ilman että minua tönittiin ja tyrkittiin ja ilman että kukaan repii vaatteita käsistäni. Kokojakin löytyy ihan huoletta, sillä kiinalaiset ovat tietysti tyhjentäneet hyllyt vain XS:stä ja S:sästä - sehän ei mua haittaa, vaan poimin rauhassa ne M-koot sieltä. Sanoisinko, että yksi miellyttävimmistä shoppailukokemuksistani Kiinassa. :)

Ajellessani kotiinpäin taksilla huomasin yhtäkkiä että kyllä sieltä vaan joku tulee fillarilla vastaan ja sillä on kuin onkin aurinkolasit päässään! Aloin jo kiireen vilkkaan kaivaa laukkuun piilottamiani uusia arskoja, kunnes se tummalasinen mies pääsi kohdallemme.... se olikin vaan toinen valkoihoinen. No niinpä tietysti.

Edit. Nyt mulla on oikeasti syytä kehuskella löydöilläni! Olen ollut täällä melkein pari kuukautta ja etsinyt lähes jokaisena päivänä kasvisrasvasekoitetta tai ruokakermaa, mitä tahansa maitotuotetta jota voisi käyttää ruoanlaitossa....ja tänään se löytyi! Siihen tarvittiin 7 supermarkettia ja lukuisia hyllyjen kiertelyitä, mutta tänään edessäni tönötti pikkuruinen purkki kevytruokakermaa. Kyllä. Teki mieli pussata sitä purkkia ja kaappasin sen äkkiä koriini, ennen kuin kiinalaiset ehtivät väliin! Ja samalla löysin jotain muutakin: suolaisia popkorneja. Jep, ne ovat ainakin Chengdussa suhteellisen harvinaisia. Poppareita kyllä löytyy niin valmiina kuin mikropussissakin, mutta ne ovat aina makeita - mauissa mm. mansikka, mustikka, appelsiini... Mutta nyt silmiini osui ihan tavis suolaversio. Ja koska kärsin tänään armottoman migreenin, saan tietysti luvan syödä ne! Adios.

3 Response to "Höyrymakkara vs. kiinalaiset"

  1. Vilijonkka says:
    9. huhtikuuta 2011 klo 17.50

    Terveisiä Pekingistä! Lämmintä, muttei hellettä. Tuijottelua, muttei hekottelua ainakaan päivittäin (tosin tosi blondi kuopukseni 6v. ei enää haluan mennä hutonkiin koska kaikki tuijottaa ja lääppii hiuksia). Teksteistäsi päätellen Chengdu ei aivan yllä Pekingin tasolle kansainvälisyydessä. Onhan Pekingissä (17 milj. asukasta) ainakin kolme henkkamaukkaa...

    Hyvää kevättä etelään! Kivaa löytää toinenkin aktiivinen Kiina-blogi!

  2. Josca says:
    9. huhtikuuta 2011 klo 18.19

    Ehkä päivittäin oli vähän kärjistettyä - voi olla, että ne hekottaa mulle vain joka toinen päivä. :) Chengdu ei ole (ainakaan vielä) kovin kansainvälinen. Vaikka täältä löytyy jo melkein 100 suomalaista ja paljon muitakin kansallisuuksia, on tämä silti vielä näistä Kiinan suurimmista kaupungeista se kenties kiinalaisin...En tiedä. Ei kuitenkaan lähelläkään Pekingiä tai Shanghaita, sen olen kuullut.

    Pekingiin olisi tarkoitus pääsrä jossakin välissä käymään, minun on pakko -siis aivan pakko- nähdä Kiinan muuri!

  3. Anonyymi Says:
    9. huhtikuuta 2011 klo 22.50

    Meilläpäin kampuksella musta moni paikallisemmankin näkönen (tosin noista ei kyllä ikinä mee vannomaan että onko ne oikeesti paikallisia vai ulkokiinalaisia eli käytännössä länkkäreitä) on jo vaihtanu t-paitoihin, vaikka ite yritän vielä kulkea kevättakki hupparin päällä. Toisaalta moni kulkee vielä vaatteissa jotka näyttää talvitakeilta...

    Luulen kyl tosiaan että pekingiläiset ei harrasta tota hekottelua niin paljoa. Ehkä turisteja on nähty niin paljon että joltain isonenäseltä tuplasilmäluomet omaavalta voidaan jo oottaa mitä tahansa ilman et se on ees kiinnostavaa?

Lähetä kommentti