Nǐ hǎo Chengdu!

Sehän tarkoittaa ihan selvästi, että osaan puhua vähän kiinaa! Hyvin vähän, mutta kuitenkin ihan ymmärrettävästi. Ainakin taksikuski ymmärsi tänään minun sanoman "bù dǒng", joka tarkoittaa etten ymmärrä tai kuten kiinalainen sen tulkkasi tänään "I have no idea". :D Onnistuin myös esittäytymään tänään kiinaksi Juhan työkaverille, joka piipahti meillä. Pikkuisia askeleita, mutta niin suuria!

Oikeastihan minä olen ihan ahdistuksen partaalla, kun huomenna on tiedossa pinyin koe... Meidän pitäisi tunnistaa lausuttuja tavuja ja kirjoittaa merkein opettajan sanomat lauseet. Voihan kähmyrä, miten hankalaa! Kiinan kielessä kun sattuu olemaan noin ziljoona identtisesti toisiaan muistuttavaa alkuäännettä. Koulussa suhisemme ja sihisemme, kun yritämme oppia lausumaan "zhi", "zi", "chi", "ci" "shi", "si", ji", "qi"...... Nuo kaikki ääntyvät samoin, eron huomaa vain kiinalainen. :| Merkeissä taasen tuntuu toistuvan vaan sinne tänne roiskaistut viivat, en muista niitä millään. Eli tänään istun kiltisti kotona kirjojen kanssa ja harjoittelen kuumeisesti.

Ja koska niin kovin usein tunnun antavan kiinalaisista hyvin possumaisen kuvan (jollaisia ne kyllä ihan oikeasti ovatkin...), voisin kertoa myös kiinalaisten hyvästä puolesta. Nämä ovat nimittäin kovin kilttejä ja avuliaita. Kiinalaiset varmasti kaivaisivat äkkiä käsivoimin tunnelin Suomeen, jos pyydettäisiin. Ne yrittävät poikkeuksetta auttaa meitä länsimaalaisia, mutta kielimuuri on valtava ja estää yleensä kaiken tämmöisen avun - harmi.

Yleensä kun menen jonnekin asioimaan, oli se sitten talomme respa tai poliisilaitos tai pankki, kiinalaiset alkavat sinkoilla ja supista joka suuntaan löytääkseen jonkun tulkin. Monesti ne onnistuvat repimään jostain takahuoneesta tai ainakin puhelimen päähän jonkun, joka puhuu edes vähän enkkua. Ylipäätään kiinalaisilla on muutama tapa reagoida meidän englantiin. Joko ne a) alkavat sihistä ja suhista paniikissa ja pälyilevät ja hihittelevät kiusaantuneina b) ryhtyvät hirveän metelin ja repimisen kera kiskomaan sitä kielitaitoista lajitoveriaan paikalle. Sitten ne huokaisevat helpotuksesta, kun pääsevät viimein pinteestä. :D

Ja sitten siihen lempiaiheeseni eli ruokaan! Tänään taisi olla ensimmäinen nuudeliton päiväni täällä, sillä sain ensimmäistä kertaa oikeaa ja loistavaa kiinalaista ruokaa. Ovat jotkin aiemmatkin kokeilut olleet ihan hyviä, mutta tänään mentiin läheiseen autotalliravintolaan sen Juhan kiinalaisen työkaverin kanssa ja paikka paljastuikin sisältä ihan siistiksi ja ruoan puolesta erinomaiseksi! Kiinassa syödään aina yhdessä ja ruoat ovat yhteisiä, eli kukaan ei saa omaa annosta kuten Suomessa. Kaikkea maistellaan samoilta lautasilta, tosin jokainen saa oman pikkukipon, jonne ruokaa voi nostella ensin.

Bert vai Burt vai mikä sen hepun nimi nyt olikaan, tilasi meidän puolesta ja jaettiin lautasellinen kanaa (luutonta, vau!), pähkinöitä ja jotakin mausteita, joita ei ollutkaan tarkoitus syödä (joku insinööri kun ehti jo työntää niitä suuhunsa); munakas jonka kanssa oli paistettua tomaattia; leivitettyä possua makeassa kastikkeessa ja tietysti riisiä ja omituinen keitto. Keitto on täällä joskus pelkkä liemi, jossa lilluu kurkkua ja kananmunaa...kuten tänään. :) Se hörpitään suoraan kipon reunasta kitusiin. Mutta tuo kokonaisuus oli ehdottomasti paras tähän mennessä syömäni. Ja kyllä, minä maistelin myös sitä possua. Se maistui ja näytti oikeastaan ihan kanalta, joten en kokenut suurempia tuskia sen nielemisessä.

Väriloistoa People´s Parkissa.

Täällä on edelleen hyvin kylmiä päiviä, mutta myös liian kuumia. Meidän pihalla, kuten monessa paikassa täällä, kukkii jokin todella kaunis puu! Aivan mielettömän söpöjä vaaleanpunaisia ja kirkkaanpunaisia kukkia. Olisikohan tuo kirsikkapuu?

Ainiin, koska meiltä oli eilen koko päivän sähköt poikki, postasin tänään päivällä tuon eilisen tarinan kiinalaisesta kauppareissusta. Se todellakin tapahtui kaikki, enkä edes pahemmin liioitellut.

Ja toiseksi, nuo kiinaksi kirjoittamani sanat ja lauseet ovat ilman toonimerkkejä merkityksettömiä, mutta en ole vielä onnistunut keksimään kuinka saada länsimaisella näppiksellä aikaiseksi ne merkit. Kiinan kielessä sana saa merkityksen toonin mukaan, tooneja on neljä: tasainen, nouseva, laskeva-nouseva ja laskeva. Ja tooni on siis äänenpaino, jolla sana lausutaan. Tämmöinen pieni kiinan kieli-fakta, koska minua itseäni häiritsee kirjoittaa ilman toonimerkkejä. :)

Korjaus: Löysin toonimerkit, jes!