Rohkea kiinalaisen aamiaisen syö

Täällä on nyt myrskynnyt ja räyhännyt ukkonen eilisaamusta lähtien (no ei nyt ihan koko aikaa tietenkään). Viime yönä pomppasin jo minäkin (joka en yleensä säiky pientä salamointia) hereille, kun makuuhuone välkehti salamoinnin takia. Ja se meteli! Eilen kuulosteltiin toimistolla, onko tänne iskemässä kenties maanjäristys vai voiko ukkonen tosissaan jylistä niin kammottavasti… No kyllä se näköjään vaan voi! Tänään tärisi oikeasti koko rakennus, voin vaikka vannoa…
Harmillisinta tässä tilanteessa ei ole edes se, että kastun aamulla ihan likomäräksi ennen kuin ehdin toimistolle (kiinalainen sateenvarjo sanoi aamulla poks, kiepsahti nurin kurin ja heilui sen jälkeen onnettomana tuulessa). Ehei. Kauheinta on se, etten minä saa sateella aamiaistani! Joka päivä minä ostan Software Parkin kahvion pihalta sandwichin aamupalaksi, sillä se on oikeastaan ainoa länsimainen aamiaishomma, mitä täältä saa. Olen ajoittanut aamut kotona niin optimaalisesti, että ehdin nukkua mahdollisimman pitkään ja muuttaa itseni ihmisen näköiseksi – mutta sapuskoinnille ei valitettavasti jäänyt aikaa, kun jostain piti karsia.
Sen vuoksi olenkin ollut erittäin ihastunut noihin 4 rähmän (0,4€ – voisi suomalaiset huoltsikat ottaa hinnasta mallia!) voileipiin, jotka ovat vielä melko herkullisia ottaen huomioon sen pikkuseikan, etteivät kaikki kiinalaiset edes tiedä mikä sandwich on (ihan totta, jouduin kerran selittämään koko voileipäjutun jujun näille). Leivän laadussa olisi toki toivomisen varaa, se kun on sitä makeaa valkoista pullaa, joka Kiinassa käsitetään leiväksi. Anyways, erinomainen aamiainen jugurtin kera!
Mutta niin, miksi en ole siis nyt voinut nauttia tätä vakkariaamupalaani? No koska sateella kukaan ei myy pihalla leipiä. Eilen marssin kuitenkin toiveikkaana kahvioon sisälle ja kysäisin, josko saisin sellaisen sandwichin. Vastaus oli tuttuakin tutumpi mei you... Tai että kyllä meillä oikeastaan on niitä leipiä, mutta kun niitä ei myydä sateella. Ei myydä sateella?? Mutta eihän täällä sisällä nyt sada! Ei tippunut leipää. Eikä tippunut iltapäivälläkään, vaikkei edes satanut enää. Miksi? No tietysti koska leipiä ei myydä kuin aamuisin! Argggggg. Pitäkää tunkkinne ja leipänne! En olisi edes ostanut teiltä mitään. En takuulla.
Kun nyt tähän aamiaiskeskusteluun juutuin, niin jatketaan samalla linjalla. Kiinalainen aamupala on nimittäin melko kaukana meidän kahvista, ruisleivästä ja muroista. Nämä totta puhuakseni nassuttavat aamiaiseksi kaikkea minun makuuni hyvin erikoista ja aamupalaksi sopimatonta… Mutta veikkaan, että ruisleipä taas sijoittuisi kiinalaisen mielessä lähinnä keskiaikaiseksi kidutuskonstiksi. :)


Kiinalaisia aamiaispullia. Yummy...
Mitä täällä sitten syödään aamuisin? Riisipuuroa tai –velliä (joita höystetään lihalla sun muulla), suolattuja ankanmunia (hyiiiii) ja ihan tavallisiakin kananmunia (näitä myydään jokaisessa kadunkulmassa) ja sitten niitä julmetun kokoisia höyrytettyjä pullia (näitä saa myös aamuisin joka paikasta), jotka sisältävät liha- tai kasvistäytettä. Nuo suomalaisen voipullan sukulaiset ostetaan muovipussiin ja sitten niitä jyrsii metrossa joka toinen paikallinen tyytyväisen maiskutuksen kera. Minä tunnustan suoraan, etteivät nuo monsterin kokoiset pallerot pääse kovin korkealle minun ruokalistallani… Näiden ohella monet kiinalaiset tykkäävät myös paistetuista nuudeleista aamulla.
Vaikeaa on sitten vain vielä päättää, mitä sitä itse söisi kun voikkuleipää ei saakaan.  Minä olen tässä aamiaisviidakossa seikkaillessani huomannut, että nuudelit tosiaan toimivat hyvin aamupalana, mutta eivät ole kovin terveellinen vaihtoehto. Jugurtti on ihan ehdoton, mutta se ei oikein yksinään riitä… No tänä aamuna olin lopulta hyvin kiinalainen ostaessani aamiaiseksi yhden kuuman, makean nakin (joka laitettiin muovipussiin) ja sitruunapullan. Kukapa olisi puoli vuotta sitten uskonut, että täällä se “Neiti En syö lihaa” nakertaa onnellisena nakkia muovipussista marssiessaan töihin?? :D
Minua on muutenkin tässä viime päivinä alkanut huvittaa omat ruokamielihalut. On tosi yleinen ilmiö ulkomailla asuvien suomalaisten keskuudessa himoita kaikkea mahdollista kotimaan sapuskaa, jota ei ole saatavilla. Mulla nämä haaveet vaan tuntuu keskittyvän kaikkeen sellaiseen, mitä en olisi ikimaailmassa pistellyt poskeeni suomessa! Vai miltä kuulostaa se, että eilen totesin Juhalle haluavani ihan kipeästi maksamakkara? Joo-o! En ole syönyt sitä yli kymmeneen vuoteen, enkä edes muista miltä se maistuu. Mutta silti mulla on sellanen mielikuva, että maksamakkara ruisleivän ja kurkun kera voisi olla ihan mahdottoman hyvää. :D Minä en tosiaankaan voisi syödä sisäelimiä (hyi, en tosiaan) sellaisenaan, mutta tuskin nyt maksamakkarassa on hirveästi sitä itseään… Ainakin aion uskotella itselleni näin. Mmmm.
Toinen juttu, mitä olen yhtäkkiä alkanut miettiä ihan pakkomielteisesti, on kaurapuuro. Jep. Voin valottaa tämän jutun taustaa sen verran, että Suomessa minä suorastaan inhoan puuroa ja syön sitä vain jos on ihan ehdoton pakko… Mutta nyt haluaisin nimenomaan tuota limaista ja klönttistä kauravelliä! Se olisi takuulla ihan älyttömän maukasta. Sain tuon puuron päähäni, kun yhtenä päivänä metrotunnelissa tuoksui ihan kaurahiutaleille. Nuuskuttelin nenä väpättäen ympäriinsä kuin pupujussi konsanaan, mutta harmi vaan missään nurkan takana ei ollutkaan yhtään puurokattilaa tulilla… Höh, minä jo ehdin luulla. Nämä mielihalut eivät mene ihan helpolla ohi, koska en voi marssia kauppaan ja kotiuttaa näitä kulinaristisia unelmiani. Sen sijaan jatkan haaveilua ja näen päiväunia maksamakkaraleivistä… Mmmmm.
Tiedättekös, minun ei pitänyt alkuunkaan puhua yhtään mitään mistään aamupalasta tai murkinasta. Noo, tekevälle sattuu. :) Nyt viikonlopun kimppuun!

4 Response to "Rohkea kiinalaisen aamiaisen syö"

  1. Sara says:
    29. heinäkuuta 2011 klo 22.01

    Itse syon taalla aika suomalaisesti, kun eivat nuo kiinalaiset aamupalat oikein maistu. Monesti syon paahtoleipaa floralla (saa lahisupermarketista kamalaan hintaan) ja kurkulla.Valilla syon kaurapuuroa, joihin hiutaleita loytaa vahan joka kaupasta.

    Parasta olisi kylla jos ruispuuro ja ruisleipa ei ikina loppuisi kaapista, mutta ikava kylla toukokuisen Suomen reissun tuliaiset on jo syoty.

  2. Josca says:
    30. heinäkuuta 2011 klo 10.51

    Minäkin olen löytänyt täältä margariinia leivän päälle, mutta sämpylöitä on jo sitten vaikeampi saada... Näkkäriä on onneksi Ikeasta! Mutta tosiaan kerkeän syömään aamupalaa vasta töissä, joten silloin olen ihan sen armoilla, mitä kiinalaiset sattuu myymään. :)

    Pitääkin etsiä vielä uudemman kerran noita kaurahiutaleita... Löysin kerran jotakin sinnepäin, mutten tiennyt mihin tarkouitukseen ne olivat...

  3. Salla says:
    1. elokuuta 2011 klo 15.49

    Auchanissa on ihan hyvia irtosampyloita, siella leipaosaston vitriineissa! :)

  4. Josca says:
    2. elokuuta 2011 klo 20.22

    Juu sieltä me käyään hamstraamassa aina kun Auhcaniin eksytään ja nyt jopa tajuttiin alkaa pakastaa niitä! Meiltä ei harmi vaan tästä läheltä saa mistään sämpylöitä, oon käyny vaanimassa kaikki noi leipomotkin...

Lähetä kommentti