Mielensäpahoittaja

Niin minä eilen mieleni pahoitin (jos ette oo vielä lukenu Tuomas Kyrön 'Mielensäpahoittajaa', niin kipinkapin hakemaan - aivan hervottoman hausta teos!). Pitäisi vaan kyetä joka päivä pitämään pään kylmänä ja muistaa, että ainiin - tää on vaan tätä Kiinaa. :)

Keskustelin tänään tuosta minun (ja muiden ulkomaalaisten) aiheuttamasta suuresta kiinnostuksesta kiinalaisten kanssa. Kuten olen kertonutkin, nämä meidän omat kinuskit ovat jo niin tottuneet muutamaan suomalaiseen toimiston käytävillä, etteivät he kiinnitä meihin sen kummempaa huomiota. Ja taivaan kiitos siitä! Mutta tuolla kaduilla on miljoonia ihmisiä, jotka eivät malta olla tekemättä kaikkea epämukavaa ja inhottavaa nähdessään minut... Tämä kuulostaa nyt aika tylyltä, mutta mitä koulutetumpi ja fiksumpi ihminen - sitä paremmin se käyttäytyy. Ihan totta, se selittää kiinalaistenkin mielestä sen, miksi me länkkärit saamme esimerkiksi Software Parkissa (jossa työskentelee enimmäkseen nuoria, koulutettuja ihmisiä) olla melko rauhassa, kun taas kaduilla olemme vapaata riistaa. Vanhukset ovat yksi pahimmista ryhmistä, ne osoittelevat ihan suoraan sormella ja hekottavat ääneen. Mutta tajusinpa tuossa, että niin se voi muuten mennä Suomessakin - olen kuullut, että monet mummot ja papparaiset ovat kaikkein ilkeimpiä esimerkiksi mustille ihmisille.

Kyllähän se aika pöljän kuvan antaa ihmisestä, jos ei ole minkäänlaisia käytöstapoja. Koska moni kiinalainen osaa myös tehdä sen tuijottelun vaivihkaa, sillä tavalla tönimällä vähän kaveria kun yksi punapää hyppää metroon. Sitten kamu alkaa hitaasti pyörittää päätään, vilkuilee minut läpi ja jatkaa katselua muka toiseen suuntaan. Camoon, minä näin sen tönimisen! Tiedän, ettei minun pitäisi kiinnittää siihen mitään huomiota, mutta aina ei vaan jaksa olla kiva ja ihana ulkomaalainen. Kun sitä tuijottelua, osoittelua, kuiskailua, tönimistä ja vilkuilua voi tapahtua sen sata kertaa päivässä.... Kaikkein reiluimpia ovat ne kiinalaiset, jotka hämmentyvät nähdessään minut, mutta tulevat sitten reippaasti kyselemään että missäs päin maailmaa kasvaa tuon näköisiä ihmisiä. Ihan totta, vaikka ne kysymykset on välillä tosi hassuja, niin arvostan suuresti tällaista suorasukaisuutta! Ei tarvi kuiskutella siellä kaverin kanssa, vaan voi jutella suoraan tämän sirkuseläimen kanssa. :) Toki ymmärrän, ettei monikaan kiinalainen yksinkertaisesti pysty keskustelemaan kanssani, sillä enkuntaito on edelleen harvassa.

Mutta kyllä siinä silloin tällöin mielensä pahoittaa, kun taksikuskit meinaa ajaa kolarin tuijotellessaan ja lapsetkin purskahtaa nauruun minut nähdessään. En edelleenkään voi ymmärtää, miksi minä olen niin huvittavan ja ihmeellisen näköinen, mutta onneksi kiinalaiset ystäväni selvensivät taas asiaa. Ensinnäkin minulla on tämä tukka - se on kuulemma todella todella erikoinen, jopa outo. Okei, ymmärrän että tässä maassa 99% ihmisistä on musta tukka, joten punainen on vähän poikkeava. Toiseksi, olen valkoinen. Kiinalaiset ihannoivat valkoista ihoa ja siksi kuulemma naiset saattavat tuijottaa kovin kiinnostuneena - he kun haluaisivat samanlaisen ihon. Kaikki loput taas möllöttävät kuulemma siksi, että valkoiset ihmiset ovat kovin harvinainen näky Chengdussa (asia voi olla ja onkin varmasti aivan toisin esimerkiksi Pekkilässä). Ja kaikki eivät välttämättä ole koskaan nähnyt valkoihoista ihmistä - uskokaa tai älkää! Ja tätä kiinalaiset eivät takuulla kehdanneet minulle kertoa, mutta olenhan minä nyt vähän eri mallinen kuin nämä riisikepit. :) Puolet Kiinan naisista joutuisi Suomessa suoraan nenä-mahaletkuun laihuutensa takia.

Kysyin myös siitä, kun ihmiset totta tosiaan nauravat minulle päin naamaa ja hyvin monesti hymyilevät vähän vinksahtaneesti (olen pohtinut onko se sääliä vai mitä?). Unohdin, että kiinalainenhan hymyilee ollessaan epävama. Kiinalainen hymyilee, jos ei tiedä vastausta, ei ymmärrä (tämä on huomattu monta kertaa), on epämukavassa tilanteessa tai muuten vain pihalla. Kiinalainen hymyilee, koska ei halua menettää kasvojaan. Tästä voimme päätellä, että melkoisen mielenmyllerryksen yksi laowai voi heille aiheuttaa. :D Tänään jaksoin taas vilkutella raksamiehille ja moikkailla niitä kuskipoikia, jotka joka päivä hengailevat metropysäkillä. Tuijottelin tyytyväisenä maahan ja luin metrossa kirjaa, etten kiinnittäisi niin paljon huomiota siihen mitä ympärillä tapahtuu. Vauhkoonnun aina ihan suotta, kun yritän bongata jokaisen minua kyyläävän.

Tämä kirjoitus kuulostaa muuten varmaan melko itseriittoiselta ja siltä, kuin olisin maailman napa. Totuus on se, että niin minä tämän näköisenä olenkin täällä. :) En mitenkään liioittele tai suurentele asiaa, tämä kaikki on ihan arkipäivääni täällä. Kaikki laowait saavat tällaista huomiota osakseen, toiset vain ilmeisesti vähän enemmän kun näyttävät niiiiiin omituiselta (olen monesti miettinyt, että tumma tukka pelastaisi jo paljon) ja kiinnittävät yksinkertaisesti aivan liikaa huomiota ympärillään tapahtuvaan. Minullahan ei sentään ole vaaleahiuksisia lapsia, nehän ne vasta kiinalaisia kiinnostaakin. Vaikka minuakin kuvataan jonkin verran, niin suomalaiset pikku pellavapäät saavat kuulemma edustaa kiinalaisissa kotialbumeissa vähän liiaksikin. :)

Chengdussa on edelleen +35 vuorokauden ympäri... Sen puoleen olen kyllä valmis pian vaihtamaan tämän sään Suomen ilmastoon. Ilmeisesti nyt on kuitenkin loistava aika myydä untuvatakkeja ja toppaliivejä, ne ilmeistyivät äskettäin kauppoihin! Ei siinä sinänsä mitään, onhan elokuu, mutta täällä on vielä monta kuukautta vähintään +20 astetta lämmintä ja joulu- ja tammikuussakaan lämpötila ei pahemmin alle +10 asteen laske. Suomalaisten mielestähän se olisi melkein kuin kesä. :D

2 Response to "Mielensäpahoittaja"

  1. Salla says:
    18. elokuuta 2011 klo 20.54

    Mä sain viime syksynä (ja edellisenä) huutonaurua päin naamaa, kun erehdyin tulemaan syyskuun lopussa t-paita päällä töihin. Kaikilla muilla oli jo toppatakit, olihan sentään jo kylmä eli +19 astetta. :)

  2. Josca says:
    19. elokuuta 2011 klo 10.33

    Mulle ne nauro muistaakseni maaliskuussa, kun oli iltapäivällä +20 ja aurinkoista ja minähän tempasin nahkatakin päältä. Kaks mammaa tuli oikein taputtelemaan minun käsivarsia ja hämmästelemään, että kyllä se vaan laowai aikoo painella lyhythihaisessa menemään keskellä talvea. :)

Lähetä kommentti