Nǐ hǎo Chengdu!

Moikkamoi! Minä olen edelleen se pieni (tai en kenties enää niin pieni), punahiuksinen ja innokas tyttö Suomesta. Opiskelen liiketaloutta vaikken edes pidä siitä, syön joskus suklaata aamiaiseksi ja pidän kissoista ja lukemisesta.

Viime vuonna näihin aikoihin olin jo Madridissa, Espanjassa vaihtarina. Tänään muutan kuitenkin Chengduun, Kiinaan! Minusta tulee komennusvaimo, vaikken edes ole vaimo. Mies lähti tämän vuoden tammikuussa Kiinaan työkomennukselle ja viimeisen vuoden ajan ollaan pohdittu minun kohtaloani. Kävimme kutakuinkin tällaisen keskustelun lopulta:

Juha: Mitäs jos lähtisit sinne Kiinaan mukaan?
Minä: Joo! Mutta mitäs mie sitte teen siellä?

Kaikkien tuhansien kiemuroiden ja byrokraattisten mutkien (joista kerron myöhemmin lisää) jälkeen olen nyt vihdoin saanut luvan astua Kiinan porteista sisään (ja on siinä porteilla nimittäin anottukin sitä lupaa...) ja pääsen yliopistoon vaihtariksi lukemaan kiinan kieltä. En todellakaan tiedä, miten sitä voi edes oppia mutta se on tämän kevään tavoite.

Chengdu, kaupunki johon asetumme Kiinassa, sijaitsee Sichuanin maakunnassa. Siellä elelee arviolta kymmenisen miljoonaa pientä keltaista kaveria, joten Madridin viisi miljoonaa espanjalaista alkaa tuntua pieneltä tungokselta. Sichuan on kuuluisa tulisesta ja pippurisesta ruoastaan ja minähän en pidä ollenkaan mausteisesta sapuskasta. :) Sovin sinne kuin sormi nenään.

Lento Helsingistä Pekingiin starttaa tänään kuudelta (blogini näyttää kuitenkin Kiinan aikaa, joka on Suomeen verrattuna +6h, joten älkää ihmetelkö) ja olen yöllä kahdelta perillä. Sitten venttailua ja vielä lento Chengduun ja olen viimeinkin kotona! Yö taitaa kadota johonkin, kun täräytän kelloa kuusi tuntia eteenpäin.

Odotan innolla kaikkia mahdollisia Kiina-ilmiöitä ja uutta kotikaupunkiani. Elämässä pitää ehdottomasti ottaa riskejä, jotta se tuntuisi mielekkäältä ja elän mielelläni unelmaani enkä toisinpäin.

Mitä blogin otsikkoon tulee, se toivottaa kiinaksi "Hei Chengdu". Ja mitä alaotsikkoon tulee, eräs suomalainen yhtye on ollut sitä mieltä että rakkaus on pesti hulluuteen, mutta ehei - sehän on selvästi pesti Kiinaan!

Silmät kiinni ja nokka kohti seikkailuja!