Nǐ hǎo Chengdu!

Erittäin kiinalainen menu.

Ni hao! Voin ylpeänä kertoa, että tänään söin ihan ensimmäistä kertaa ihan oikeaa kiinalaista ruokaa. Siis todella söin, enkä siirrellyt ruokaa lautasella ja voinut pahoin! Juha päätti sitkeästi etsiä tästä meidän lähikujilta paikallisen ravintolan, josta saa niin kiinalaista ruokaa kuin mahdollista. Ongelmahan on siinä, että näiden pienten autotallia muistuttavien (ne ovat oikeasti hyvin kaukana länsimaisesta ravintolan käsitteestä) ruokapaikkojen menut sisältävät pelkkiä harakanvarpaita, joita voimme myös kauniimmin kutsua kiinalaisiksi kirjoitusmerkeiksi, eikä meillä ole mitään aavistusta mitä mikäkin ruoka sisältää. Kumpikaan ei vielä pysty lukemaan tai puhumaan kiinaa niin paljon, että kysyä voisi.

Valitsimme yhden autotallin, osoittelimme seinältä muutamaa kuvaa ja näyttelimme puhelimesta sanakirjan avulla pari avainsanaa, kuten nuudeli, kana ja takeaway. Piru vieköön, me saatiin oikeasti tilattua ruokaa! Voitte itse katsoa tuosta menusta (klikkaamalla kuvan saa suureksi), kuinka helppoa se on....me ei ymmärretä menua sen paremmin kuin tekään. :) Oltiin niin onnellisia, että laukattiin kotiin ja ladottiin kipot pöytään ja puikot tanaan. Onneksi minä olen opetellut puikoilla syömisen ihastuttavan taidon viime keväänä Madridissa (kämppiksenä oli korealainen Eunji sekä tietysti meidän kaksi argentiinalaista (ja kahjoa) Kiina-fanaatikkoa) ja Juha lienee oppinut sen viime syksynä työmatkoillaan Kiinassa. Kaiken huipuksi minä vielä pidin ruoasta! Mutustelin nuudeleita jonkin rouheen (en tiedä vaikka olisi ollut biisonia) ja tulisen kastikkeen kera. Nämä on näitä pieniä, mutta hyvin suuria edistysaskeleita täällä.

The illallinen.

Otin myös aamulla valtaisan askeleen, jonka suuruutta ei voi kenties ymmärtää ellei ole itse ollut samaisessa tilanteessa. Tai tunne minua hyvin. ;) Tänään minä,  vannoutunut lihan ja kaiken edes lihaa muistuttavan tai lihaa koskettaneen tai lihalta haisevan karttaja maistoin meetvurstia. Kyllä, Kiina saa tekemään hulluja tekoja! En ole syönyt punaisia lihoja tai makkaroita tai mitään vastaavaa n. kymmeneen vuoteen, mutta nyt maistoin ihan tietoisesti millaista on Suomesta tuliaisiksi saatu meetvursti. Hassua kyllä, se ei ollut edes pahaa sillä maistoin enimmäkseen suolan - en laisinkaan lihaa. Tämä järisyttävä teko oli ensiaskeleeni kohti normaalimpaa ruokavaliota, täällä kun on lähes mahdotonta tietää mitä syö ja proteiininsaanti on liian niukkaa jo valmiiksi. Älkää huolestuko, en ole menossa huomenna syömään kengurua tai röhköpossua, kunhan harjoittelen olemaan vähemmän tarkka ja nirso.

Lopuksi muutama hauska Kiina-ilmiö:

Tiesittekö, että täällä myydään hyvin erikoisia sipsejä? Vai miltä kuulostaa sipsipussi, jossa lukee Breezy blueberry flavour? Mustikkasipsejä... Kaupasta löytyi myös maut kalakeitto, lime, kurkku ja tietysti kana sekä grillipihvi! :D Ostin umpimähkään jotain, jossa ei lukenut mitään noin eksoottista.

Chengdussa sijaitsevassa People´s parkissa (puistoalue, jonne melkein ehdittiin tänään, kunnes kuumuus väsytti suomalaiset) saa kuuleman mukaan varoa ammattimaisia korvankaivajia, jotka palavat halusta puhdistaa korvakäytäväsi. HYI. Haluan silti puistoon ihailemaan maisemia, pidän vain sormet tiukasti korvissa kun joku kiinalainen lähestyy.

Näitähän riittäisi, en vain juuri nyt muista muita hauskoja juttuja. Huomenna tämä urheilijalupaus aloittaa (ainakin toivottavasti) uuden harrastuksen! Me oltiin tänään niin pesunkestäviä länsimaalaisia eli länkkäreitä, että haettiin Carrefourista kahdeksan euron tennismailat ja tusina tennispalloa - takapihalla kun on kaksi tenniskenttää ilmaisessa käytössä (tämän asuinalueen etuja). Voin kertoa, että minä ja tennismaila ei olla koskaan sovittu kovin hyvin yhteen, mutta eikös kaikkea voi oppia? Odotan innolla! Juhalla on varmasti kivaa, kun saa aina olla voittaja. :D Katsotaan kuinka pian se kyllästyy minun räpellykseeni, se maila kun on jotenkin niin kovin painava....