Tänään aamulla heräsin odottamaan lattiakaivonkorjaajaa, sillä suihkukaivo, joka ennen veti vähän päätti eilen lakata vetämästä sen vähän ja vedet tulvivat suihkusta eteiseen asti. Juha onnistui onneksi jollakin käsittämättömällä keinolla (veikkaan, että kiinalaisilla työkavereilla on asian kanssa jotain tekemistä…) hankkimaan tänne korjaajan. En aluksi oikein tiennyt odottaako korjaajaa ilmoitettuun aikaan vai Espanjan tyyliin parin päivän päästä, mutta sieltä se heppu tupsahti ovelle lähes minuutilleen ajallaan. Kaveri vetäisi ulko-ovella jalkoihinsa siniset muovipussit ja hyökkäsi turhia arkailematta lattiakaivon kimppuun. Kymmenen minuuttia ja kaivo oli tyhjennetty ja minulle oli puhuttu paljon kiinaa, josta en ymmärtänyt sanaakaan. Well done!
Sen jälkeen päätin lähteä poliisiasemalle selvittelemään lupa-asioitani. Hommahan menee niin, että Kiinaan tullaan aina viisumilla ja riippuu viisumin tyypistä tarvitaanko jatkotoimenpiteitä (esimerkiksi turistit saavat olla kaikessa rauhassa). Minun tapauksessani viisumi on opiskelijaviisumi X, joka tarkoittaa että saan tulla maahan, mutta minun täytyy kuukauden sisällä muuttaa viisumini oleskeluluvaksi. Ja se ei onnistu ihan noin vain, ei tosiaankaan.
Kuten eilen sanoinkin, minun täytyy ensin hoidella muita lupa-asioita, koska en asu yliopistolla. Sain koululta lappusen täynnä kiinalaisia harakanvarpaita ja minun käskettiin näyttää sitä poliisille muiden asiakirjojen kanssa. Menin tänään tyytyväisenä minulle neuvotulle poliisilaitokselle ja löin passin ja paperit pöytään. No siitäkös metakka syntyi, kun viisi kiinalaista poliisia tutkii papereitani ja alkaa sitten viittoa mahdottomasti – minä en tietenkään ymmärrä mitään! Miten tuttu tilanne. Onneksi jostain ilmestyi nuori englannintaitoinen poliisimies ja hän kertoi minun olevan väärässä paikassa. Niinpä tietysti, en edes yllättynyt.
Vaikka luotan täällä kenties eniten juuri poliisiin (en tosin tiedä kannattaako se), säikähdin kun mies suunnisti ulos passini ja paperini mukanaan, joten juoksin äkkiä perään. Poliisipoika vain kiiruhti kadulle napatakseen meille riksataksin! En olekaan koskaan ennen matkustanut semmoisella ihmisen polkemalla pikku kopperolla, se oli mahtavaa. :D Tosin minun kävi vähän sääliksi vanhaa kuskia, joka oli varmasti pienempi kuin minä ja joutui silti omin voimin kiskomaan minua sekä poliisia pitkin katuja. Ja poliisin ollessa kyseessä kuskiraukka polki vielä ilmaiseksi, vaikka yrittikin ensin livahtaa karkuun. Minut vietiin oikeaan toimistoon (täällä on tuhat ja yksi eri poliisilaitosta ja sivukonttoria…) ja harmikseni jätettiin sinne yksin. Eihän siitä mitään tullut, sillä en tietenkään ymmärtänyt taaskaan mitään. Sen verran sain selville, että minulta joko puuttuu joku paperi tai jotain, koska mitään lupalappua ei tippunut vaan minut viskattiin kadulle. Siinä iskee väkisinkin pieni masennuksen ja paniikinpoikanen, kun tarvittavia lupia ei saa eikä edes itse ymmärrä mikä on ongelmana. Näitä Kiinassa asumisen varjopuolia.
Jotenkinhan tämä surkea tilanne oli korjattava, joten nappasin taksin ja näytin Chengdun taxibookista sivua, jossa lukee kiinaksi ”Please take me to Ikea”. Ikea sijaitsee kauempana Etelässä, mutta matka maksoi silti vain vaivaiset 20 rämpylää eli siinä parin euron luokkaa. Perillä suunnistin ensimmäiseksi zombin lailla kädet suorina kohti ruoan tuoksua ja ravintolaa ja hämmästytin pikkuisia kanssajonottajiani lappamalla tarjottimen täyteen oikeaa vihersalaattia, herkullista kylmäsavulohta ja ihan tuiki tavallista kanafiletta (ilman luita ja nahkaa!) sekä kypsiä kasviksia…..nammmmm! Mitä vaihtelua nuudeleiden ja sämpylöiden sijaan! Voin kertoa että koin melkein nirvanan sen lohen kanssa. Kyllä sitä voi ihminen olla pienestä onnellinen. Niin ja löytyi sieltä ne etsimäni lakanatkin ja muuta mukavaa uuteen kotiin sekä pientä tuttua ruotsalaista purtavaa Ikean perinteisestä ruokapuodista. Kotimatkalla minua kuskasi hauska taksikuski, joka osasi sanoa englanniksi ”welcome” ja ”okay, let´s go!”.
 |
| Kiinan Ikeasta löytyi jotain todella tuttua ja turvallista! |
27. helmikuuta 2011 klo 5.28
Ikea on pelastus kun on kaukana kotoa. Pääsee kotoisiin tunnelmiin Ikean ravintolassa ja kaupassa. Miulle Ikea oli jo Pietarissa ollessani taivas, eli voin kuvitella tuon lohinirvanan :)