Nǐ hǎo Chengdu!

Heissan! Enpä ole tiennyt, että edelliset postaukset ovat venyneet lähes romaanin mittaan (kirjoitan ne viikolla wordilla kotona, enkä näe yhtään miltä lopputulos blogissa näyttää) joten koitan kertoa satuni vähän lyhyemmin tästä lähtien. :)

Olen tohkeissani uudesta koulustani kuin ekaluokkalainen! Taapersin tänään Chengdun aamuruuhkassa (joka on sanoinkuvaamaton, kirjaimellisesti) yliopistolle ja löysin nimeni yhden luokan ovesta. Ei muuta kuin tulta päin ja kiinaa opiskelemaan. Opettajamme on kiltti ja nuori kiinalaisnainen, joka omien sanojensa mukaan haluaa olla opettajan lisäksi myös meidän kaveri. Nice, sopii mulle koska kavereita täällä ei koskaan ole liikaa! Aloittelijoiden, eli meidän ryhmä on iso, sillä paikalle odotettiin seitsemäätoista vaihtaria. Tuttuun tapaan osa ei ollut vaivautunut paikalle ensimmäisenä aamuna (voi noita vaihtareita, aina lunssimassa...), joten me vain tutustuttiin paikalla olevien kanssa ja ostettiin ne kauan puhumani kirjat. Ryhmä koostuu enimmäkseen pojista, suurin osa on Jenkeistä ja muutama Ranskasta, sitten vielä lisäksi japanilainen tyttö, irlantilainen naikkonen (joka on muuten täällä englanninopettajana ja kysyi minulta, olenko myös jenkki! Aksenttini on kuulemma erinomainen.....mmm, omakehu haisee) ja yksi harhaluoti Suomesta. :)

Opiskelen kevään aikana nelisen kurssia kiinan kieltä, mukaan mahtuu niin puhumista, kirjoittamista kuin lukemistakin. Tunnit pidetään aamuisin puoli yhdeksästä puoleen päivään. Tämän jälkeen on mahdollista opiskella iltapäivisin lisäkursseja ja minä innostuin kovasti kiinan kulttuuria käsittelevästä kurssista, ja opiskelemaanhan tänne kuitenkin tultiin. Lisäksi haluaisin enemmän kuin mitään osallistua Tai chi-kurssille... Tai chi (tai taiji, kummin vain) on vanha kiinalainen kamppailulaji, joka rakentuu meditaatiosta ja hitaista mutta tehokkaista liikkeistä. Sellaista kunnon itämaista touhua kaikkine filosofioineen! Olen aina ollut kiinnostunut itämaisista kamppailulajeista, mutten kuitenkaan mistään potkimisesta tai aggressiivisesta huitomisesta. Tai chi sen sijaan voisi tehdä oikein hyvää tälle ailahtelevalle sähikäiselle. Ehkä minäkin viimein kykenisin hiljentymään ja hengittämään? Täytyy katsoa uskallanko lähtä mukaan....ehdin vielä harkita.

Ja okei, ehkä minun on pakko kertoa jotain siitä katastrofista, jonka jo onnistuin täällä järjestämään. Minulla on aina ollut mystinen kyky saada asiat hajoamaan tai muuten vain epäkuntoon. Onnistuin siinä jälleen! Tällä kertaa apuun tarvittiin kuitenkin monta kiinalaista korjausmiestä ja vuokraemännät ja assistentit tulkkaamaan ja voi apua! Mitäkö tapahtui? Mm. vessanpönttö revittiin tänään irti lattiasta - KYLLÄ! Koko pönttö. :D Ja liimattiin takaisin. Olenkin ihmetellyt, miksi mikään lattiakaivo ei enää toimi ja vessa ei vedä ja ja.....sillä saattaa olla asian kanssa jotain tekemistä, että koko kylppärin päävesiputki oli tukkeessa ja se jouduttiin avaamaan. Sieltä löytyi mm. iso kasa nuudeleita....... Ne olivat liian tulisia, vannon etten voinut syödä niitä! Ja kippasin ne pönttöön, myönnän!

Hieman nolotti. Ihan pikkuisen. Mutta riittääpähän pikku kiinalaisilla nyt puhuttavaa piiiiitkäksi aikaa, kun se omituinen punapää kaiken muun kummallisen ohella työntää vielä nuudelitkin vessanpyttyyn! Kyllä minä osaan. :D