Nǐ hǎo Chengdu!

Moikkamoi!

Olen piipahtamassa toista kertaa täällä pikkuisessa Deyangissa. Minua huvittaa edelleenkin suurenmoisesti tämän kaupungin "pienuus", sillä täällä majailee kiinalaisia saman verran kuin koko Suomessa asuu ihmisiä. :D Mutta tietysti Kiinan mittakaavassa tämä todella on syrjäkylä, oikea kärpäsenkakka kartalla. Voi kuulkaa kuinka montaa kertaa olen saanut kertoa ne samat "vitsit" (jostakin syystä nämä ottaa ne aina ensin ihan leikkinä) Suomen väkiluvuista kiinalaisille... Että pääkaupungissamme asuu n. 600 000 ihmistä - "Hahahahah!" Että minun kotikaupungissani asuu n. 30 000 ihmistä (en ottanut lukuun mitään laajennuksia, koska eivät ne pahemmin vaikuta siihen ydinkaupungin ihmisvilinään) - "Buahhahhahahah!!". Ja sitten tulee aina se hännänhuippu, jonka jälkeen kiinalaiset putoilevat penkeiltä ja kieriskelevät lattialla hekottamassa - minun synnyinpaikkakunnallani asustelee hurjat 5000 suomalaista! Siinä voi sitten paistatella suosiossa ihan kuin paraskin jutunkertoja ja odotella, että kiinalaiset lakkaa nauramasta.

Tottakai kiinalaiset ymmärtävät, että maassa maan tavalla, mutta kyllä tuo pahaiset viisi tuhatta ihmistä mahtaa kuulostaa varmasti uskomattomalta täällä miljardin ihmisen maassa... Tätä ihmismäärää on hyvin vaikea kuvitella, vaikka asustelen itse kymmenen miljoonan kinuskin kanssa (ja joskus sen kyllä huomaa!). Tuossa yhtenä päivänä Juha luki minulle uutisen, jossa kerrottiin Kiinan suurimmasta teloperaattorista. China Mobilella kun sattuu olemaan vaatimattomat 500 miljoonaa asiakasta. Jep! Minäkin olen yksi heistä, mutta miettikääpä millainen luku tuo todella on. Siinä on vasta koko Pohjois-Amerikan ihmiset ja Jenkkilähän on maailman neljänneksi suurin valtio ihmisluvultaan... Ja täällä Kiinassa tuo lukumäärä kattaa vain yhden operaattorin asiakkaat. :) Joskus on mukava paneutua näihin lukuihin, sillä ne ovat jo melkein minun ymmärrykseni ulottumattomissa.

Lipsahdin näköjään puhumaan juuri siitä mitä sylki suuhun toi... Mutta se ei oo mitenkään uutta! Ei mulla sen suurempaa asiaa ollutkaan oikeastaan. Paitsi että huomenna meidät on kutsuttu kiinalaisiin häihin. Juu-u. En oikein tiedä, mitä odottaa, kun kyseessä ei ole pääjuhlapäivä vaan vain yksi juhlalounas kesken pari viikkoisen naimisiin menon (täällä Kiinassa ne kekkerit nimittäin kestävät ja kestävät viikosta toiseen). Ja sinne on kutsuttu vain n. 800 ihmistä, kun kyseessä on kuitenkin vain se pienimuotoinen lounas. Jasso! Minä en ole ikinä tavannut koko pariskuntaa (jotain näitä Juhan kiinalaisia), mutta eiköhän yksi punapää sulaudu joukkoon lähes yhtä hyvin kuin pingviini Saharan autiomaalle. :)

Aiheutin muuten äsken hämmennystä työntämällä tämän punaisen pääni ja valkoisen naamani ulos ovesta ja marssimalla tien toiselle puolelle kauppaan. Kerkesin napata vain kaksi tölkkiä kokista, ennen kuin painelin hippulat vinkuen takaisin kämppään turvaan. Ei sitä deyangilaiset varmaan joka päivä näe tällaista suomalaista luolahirviötä! Toivottavasti tielleni osuneet paikalliset toipuvat järkytyksestä pian..

Ei muuta kuin buen fin de semana! Eli hyvää viikonloppua. :) Ja eih, en tosiaankaan osaa sanoa sitä kiinaksi.